Raideleveyden selvitys: pieni mitta, valtava merkitys

Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Pohjois-Suomeen voi maallikosta kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta. Käytännössä kyse on kuitenkin jopa miljardiluokan investoinneista, Suomen huoltovarmuudesta, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja siitä, miten Pohjois-Suomi kytkeytyy Euroopan rataverkkoon.

Kesällä 2024 voimaan tullut uusi TEN-T-asetus velvoittaa maat, joilla on poikkeava raideleveys, tarkastelemaan eurooppalaisen standardiraideleveyden, 1 435 millimetrin, laajentamista. Suomessa raideleveys on 1 524 millimetriä, joten tarkastelu koskee suoraan myös meitä. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi Väylävirastolle toimeksiannon selvittää, mitä merkitsisi, jos eurooppalainen raideleveys ulotettaisiin Haaparannalta Tornion kautta syvemmälle Pohjois-Suomeen,  ja mitä vaihtoehtoja siihen liittyy.

Selvitystä toteutti FLOUn lisäksi useita konsulttiyrityksiä, jotka vastasivat eri osaselvityksistä.

Selvityskokonaisuudessa tutkittiin sekä nykyisiä ratayhteyksiä Oulun pohjoispuolella ja Oulusta Raaheen että mahdollisia kokonaan uusia ratayhteyksiä Ruotsiin tai Norjaan. Lähtökohtana oli, että suomalainen raideleveys säilyisi, ja eurooppalaisen raideleveyden radat rakennettaisiin sen rinnalle. Käytännössä se tarkoittaisi rinnakkaisraiteita ja paikoin nelikiskoisia ratkaisuja, joissa eri raideleveyksien kiskot kulkevat limittäin.

Päätös, joka heijastuu huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja liikenteeseen

Väyläviraston yksikön päällikkö Erika Helin on tehnyt pitkään töitä erilaisten selvitysten ja liikennejärjestelmien parissa. Hän taustoittaa tilannetta:

“Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, ja Suomi on liittynyt Natoon. Sotilaallinen liikkuvuus on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia. Samaan aikaan eurooppalaisia liikenneverkkoja koskeva asetus päivittyi, ja se tuo Suomelle velvoitteen tarkastella raideleveyttä.

Työ toi entistä selkeämmin esiin Pohjois-Suomen strategisen merkityksen.

“Raideliikenteen ainoa maaraja länteen on Pohjois-Suomessa Torniossa”, Helin sanoo.

FLOU kokoamassa kokonaisuuden yhteen

Selvityskokonaisuutta valmisteltaessa Väylävirasto joutui pohtimaan, miten laaja työ saadaan vietyä läpi tiukassa aikataulussa. FLOU nousi luontevaksi valinnaksi kokoamaan pääselvityksen.

“Alussa mietimme, kenellä olisi resurssit ja osaaminen viedä tällainen kokonaisuus maaliin. Tarvittiin taho, joka pystyy vetämään kokonaisuuden yhteen, ja täydentämään kokonaisuutta laajemmilla arvioinneilla”, Helin kertoo.

“FLOU oli minulle entuudestaan tuttu. Olemme tehneet aiemminkin töitä yhdessä. Tiesimme, että heillä on laaja ymmärrys liikennejärjestelmästä ja siitä, miten liikkuminen ja kuljetukset kytkeytyvät yhteiskunnan toimintaan. Hankkeilla on laajat ulottuvuudet.”

Yhteistyömalli toimi Helinin mielestä hyvin.

“Kaikille muodostui selkeä rooli: kuka tekee mitäkin, missä järjestyksessä ja mihin muiden työ nojautuu. Joissain selvitysosioissa tarvittiin toisen osa-alueen tuotoksia ennen kuin päästiin eteenpäin. FLOUn tehtävänä oli koota pääselvitykseen tieto kaikista muista osaselvityksistä.”

Työn aikana järjestettiin useita yhteensovitustilaisuuksia, joissa eri selvitysten tekijät kävivät havaintojaan läpi yhdessä.

 “Se oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen tapa työskennellä. Kokonaisuus ei olisi syntynyt yhtä hyvin ilman sitä yhteistä keskustelua.”

 Kansainvälinen vuoropuhelu osana selvitystyötä

Raideleveysselvitys koski vahvasti rajat ylittävää liikennettä.

“Meillä oli työhön kytkeytyneenä kansainvälinen vuoropuhelu. Ruotsin ja Norjan Väylävirastoa vastaavat toimijat olivat mukana keskusteluissa. FLOU oli mukana kansainvälisessä vuorovaikutuksessa”, Helin kertoo.

Nämä keskustelut olivat tärkeä osa sitä, että selvityksessä ei tarkasteltu vain yksittäistä ratayhteyttä, vaan kokonaista toimintaympäristöä ja sen muutosta.

Mitä selvitys kertoi, ja kenelle sillä on merkitystä?

Raideleveysselvityksen ytimessä oli kysyntä: onko eurooppalaiselle raideleveydelle riittävästi kysyntää suhteessa kustannuksiin ja vaikutuksiin?

Selvityskokonaisuus on laaja ja sen varaan voidaan rakentaa jatkopäätöksiä monella tasolla.

“Työn tekovaiheessa valtion talousarviossa varattiin merkittävä, 20 miljoonan euron rahoitus jatkosuunnittelulle. Suunnitellaan Haaparanta–Tornio–Kemi-ratayhteyttä tarkemmin. Se osoittaa, että asiaa pidetään tärkeänä.”

Tulokset ovat erityisen merkityksellisiä:

• liikenne- ja viestintäministeriölle
• turvallisuus- ja puolustusviranomaisille
• maakuntien liitoille ja kunnille, jotka miettivät kaavoitusta ja maankäytöllistä varautumista
• sekä poliittisille päättäjille, jotka tekevät pitkän aikavälin investointipäätöksiä 

FLOU pääselvityksen veturina

FLOUn rooli työn kokonaisuudessa oli tehdä pääselvitys, joka kokoaa yhteen kaikkien osaselvitysten tulokset ja täydentää niitä.

“He koostivat ja tiivistivät kokonaisuuden selkeäksi ja yhtenäiseksi. He poimivat muista osaselvityksistä keskeiset asiat, tuottivat kansainvälisiä tarkasteluja ja täydensivät arviointeja”, Helin kuvaa.

Yksi FLOUn vahvuuksista liittyy juuri tapaan ajatella.

“Pitää haastaa ajattelutapaa ja löytää uusia tapoja katsoa asioita. Ajattelua kaivataan. FLOU toi työhön laaja-alaisuutta ja kykyä käsitellä vaikutuksia useasta näkökulmasta.”

Aikataulu oli tiukka ja projekti poikkesi monesta muusta selvityksestä.

“Tämä oli erilainen projekti kuin monet muut selvityksemme. Oli paljon yhteensovitettavaa. Silti pysyimme aikataulussa. Vaikka selvitystöissä on lähtökohtaisesti vakiintuneet käytännöt siitä, miten toimitaan, nyt jouduttiin tekemään asioita myös vähän eri tavalla.”

Helin kehuu kaikkien hankkeessa mukana olleiden konsulttien joustavuutta.

“Hienoa, että konsultit ovat valmiita tulemaan mukaan hankkeisiin, jotka työn alussa tuntuvat vielä hieman epäselviltä ja selkeytyvät vasta työn edetessä. Emme aina tiedä selvityksen alussa, mitä kaikkea tulee vastaan. Silloin joustavuus on tärkeää.”

Missä tilanteissa FLOU valitaan?

Hankinnassa hyödynnettiin ratojen suunnittelun puitesopimusta. Helin näkee FLOUn vahvuudet selvästi.

“Kyllä FLOUn kanssa mielellään tehdään töitä. Suosittelen heitä laajan ymmärryksen vuoksi. Heillä on nimenomaan laajempi ymmärrys liikennejärjestelmästä ja siitä, miten liikkuminen ja kuljetukset toimivat, jotta yhteiskunta toimii”, Helin summaa yhteistyön.